Elämää kisojen jälkeen

Onpahan taas tovi vierähtänyt viime kirjoituksesta. Viimeksi laitoin että avaisin enemmän että miten se dieetti omasta mielestä meni; mikä meni hyvin ja missä olisi parantamisen varaa. Pohdin tässä kuitenkin sitä että voisin purkaa tänne blogiin että miten tämä mun "reverse-diet" on mennyt ja miten olen päässyt palautumaan normaali arkeen!

Kisojen jälkeen pidin tosiaan viikon verran lepoa salilta ja keskityin ihan muihin asioihin. Vietin aikaa tallilla ja ratsastin melkeinpä joka päivä, hyvää vaihtelua myös päänupille. Kroppa tuntui hyvin toimivan ja jaksavan tätä, kuitenkin huomasin että oma yleistila oli melko väsynyt. Sen pystyi kuitenkin järkeilemään itselleen omassa päässä että väsymys oli dieetin jälkitilaa.
Sain myöskin ruokaohjeet sekä uuden treeniohjelman mitä pääsin aloittamaan hieman hengähdettyäni.

Syöminen, noh mitähän siitä sanoisi. Ruokaohjeet sain ja ne löytyvät jääkaapin ovesta. Kuitenkin on tullut useamman kuin kerran syötyä ulkona tai ostettua jotain herkkua kotiin. Ajatukset syömisestä ovat olleet vaihtelevasti ristiriitaiset. Toisaalta koen että olen nyt "ansainnut" pitkällä dieetillä vapauksia syödä välillä mitä huvittaa. Kuitenkin mielessä pyörii ajatus että ei saisi liikaa syödä ohi ettei kaikki rasva mitä dieetillä tuli poltettua niin tule tuplana takaisin.
Toisaalta tässäkin asiassa luotan omaan pääkoppaani ja yritän olla stressaamatta liikaa, vaikka olenkin asiasta nyt tuskaillut läheisille.
Ja siis "nälkähän" on koko ajan jäätävä.. Tai ei sitä näläksi voi sanoa mutta kyllä sen tuntee kun mieli huutaa ravintoa koko ajan. Tämä on ehkä ollut se haastavin asia, pitää se mieli kontrollissa ja oikeasti rajata itseään. Sillä eihän nyt kukaan voi olla syömässä 24/7!

Herkkuja on myös tullut ostettua säännöllisen epäsäännöllisesti. Mun paras herkkuhan on jäätelö! Niin ja dieetillä kehitin itselleni uuden herkkukohteen; karjalanpiirakat! Vaikka siis en koko dieetin aikana tankkauksissakaan saanut kyseistä herkkua. Voisin syödä niitä vaikka kuinka paljon!
Usein olen myös kuullut fitnessihmisten suusta seuraavaa "ei sun keho tarvitse niitä herkkuja joten pärjäät ilmankin". No ei ehkä keho mutta kyllä mun mieli ainakin tarvitsee!  Mutta myös jos totta puhutaan niin kyllä herkuttelun myötä oma vireystila heittelee ja se olotila saattaa pysyä melko pitkän tovin. Mikään ei ole siis ilmaista!

2 vuotta kuvien välissä

Arkirytmin on saanut pyöräyttää uusiksi ihan kertaheitolla. Isoin tekijä tässä on se että vaihdoin kuun vaihteessa työpaikkaa ja näin ollen se on tuonut muutoksia arkeen. Uusi työ on kolmivuoroa, kun taas entinen oli kaksivuoroa. Nykyinen työpaikka on kuitenkin ihan kulman takana kotoa (pyörällä 10min) joten siitä saa huomattavasti lisäaikaa omiin harrastuksiin. Ruoka- ja treenirytmin olen saanut säilytettyä suht samana. Mulla on nyt ohjeena tehdä aamulenkkejä 4x viikossa mutta kyllä niitä on joutunut useammin jättämään väliin ihan jo jaksamisen kannalta.

Yövuorot astuivat kuvioihin!

Salitreenin olen saanut hyvin potkaistua käyntiin. Sain tosiaan vihdoi uuden päivitetyn ohjelman. Ohjelma kulkee neljän viikon sykleissä; On voimaviikko, volyymiviikko, erikoistekniikkaviikko sekä lepoviikko jolloin saan käydä kerran tekemässä yläkerran ja kerran alakerran. Nyt mulla on menossa lepoviikko joka onkin mennyt melko lepäillessä. Sain viime viikonloppuna itselleni jonkun semiflunssan joka alkaa olla nyt onneksi selätetty.
Mutta itse tekeminen salilla on ollut mahtavaa. Kroppa ja mieli jaksaa! Tuntuu myös että keho toimii ihan uudella tavalla dieetin jälkeen, lihakset ovat todella vastaanottavaisia ja palautettakin on tullut että hyvin toimii! Toisaalta tällä hetkellä lepoviikon ja flunssan jälkeen olo on melko pehmoinen mutta eiköhän se siitä taas! Mulla on myös muutama HIIT-treeni viikossa pitämässä aineenvaihduntaa käynnissä sekä rasvasolut kurissa !

Palautetta sekä kysymyksiä olen saanut ihmisiltä runsain mitoin. "Oliko dieetillä rankkaa?" OLI! "Vitsit sä näytit niin hienolta" "Hyvää työtä oot tehnyt"
Erityisesti Harrin palaute jäi mieleen "Sun suurin lihas on kunnossa(brain)!!! ja silloin ei ole mitään ylitsepääsemättömiä esteitä edessä" NIINPÄ!

"No mitäs nyt sitten?" Kisoihin treenataan edelleen mutta se ajankohta olkoon vielä hetken pimennossa.. Ensi viikolla on tiedossa reissu Tampereelle jolloin asioille saadaan varmasti päätöksiä!

Raporttia kisadebyytistä Jyväskylässä!

Heippahei! Viikko sitten oltiin kisailemassa Jyväskylässä ja nyt olisi aika kasata mietteet että miten ne kisat sitten oikein menivätkään?

Torstai-iltana kotona vielä...

Kisakynnet, arvaatteko jo bikinien värin? ;)

Perjantaina meillä alkoi kisavalmistelut aamulla salilta. Kävin heittämässä kevyen kävelyn juoksumatolla sekä pientä pumppausta olkapäille salilla sillä ulkona oli sen verran kostea keli että en viitsinyt lähteä riiskeeraamaan.

Kotiin päästyä alettiin maalaushommiin. Mulla on onneksi kotona oma promaalari joten se puoli oli hoidossa. Iho tuntui hyvin imevän väriä ja laitettiinkin siinä muutama kerros jo ensimmäisellä kierroksella. Erityisesti pakarat imi väriä sekä yläkroppaan sai levittää muutaman kerran. Jalat tuli melkein heti tasaisen ruskeiksi. 

Hotellilla perjantai-iltana, toinen kerros jo väriä päällä

Lähdettiin puolen päivän aikaan ajamaan vanhempien luota kohti Jyväskylää. Olin pukeutunut erittäin tyylikkäästi lökäreihin sekä huppariin, pipo päässä ja kaulahuivi kaulassa, ilman alusvaatteita tietenkin.. Alkumatkasta olo oli todella kylmä mutta mulla on pääsääntöisesti koko dieetin ajan aamupäivällä/päivällä ollut kylmä, muuten en ole joutunut juurikaan palelusta kärsimään.

Saavuttiin hyvissä ajoin paikanpäälle, meillä oli huoneet Sokos hotelli Paviljongissa eli juuri kisapaikan vieressä. 

Kun oltiin päästy asettumaan niin oli aika levittää toinen kerros protania. Iho otti hyvin väriä vastaan ja väri näytti tasaiselta. Itse meinasin hermoilla että onko väri tarpeeksi kuivunut että uskalsi vaatteita laittaa päälle. Kuivattelujen jälkeen kävin näyttämässä Harrille ja Sadulle väriä sekä kuntoa. Väri sai kehuja sävystä ja siitä että se oli TODELLA tasainen. Perjantaina ei tarvinnut (tai siis en päässyt) peseytyä ollenkaan sillä väri oli niin hyvä. Kunnosta sain kommenttia että hyvin oli lihakset täyttyneet hiilarista. Olin syönyt päivän viimeiset hiilarit puolen päivän aikaan ja loppuillalle oli tiedossa vain kanaa ja ananasta.  Sanotaanko että tuli helpottuneempi olo kun kuulin että väri oli hyvä kuin se että miltä kunto näyttää :D Hermoilin jotenkin värin suhteen, mitä jos se ei näytäkkään hyvältä.

Kuivattelu viinit :)

Väritsekin jälkeen kävin rekisteröitymässä, jossa näytettiin myös bikinit sekä kengät. Pituus myös mitattiin ja mulle se näytti 164cm! Luulin olevani 166c pitkä! No eipä sillä niinkään ole väliä mutta onneksi näytti sen verran että ei tarvinnut lähteä sarjaa vaihtamaan. 

Valmentajan ohjeistuksesta rekisteröinnin jälkeen käytiin alakerran ravintolassa; Muut söivät ja mä otin sen kuuluisan viimeistely-viinin :) Join viiniä hartaasti ja antaumuksella sillä en ole yli vuoteen käyttänyt alkoholia (ellei uv skumppalasia lasketa) tai ainakaan ollut humalassa. Kyllähän se vähän hattuun nousi, mutta eipä tuo ollut mikään ihme. Viinin jälkeen vielä kanat ja ananakset huiviin ja unten maille. Sain kyllä hyvin unen päästä kiinni mutta heräsin joskus kahden aikaan yöllä. Kuuntelin tunnin verran musiikkia jotta pystyin rauhoittumaan niin että unta riitti vielä aamulle asti.

Kisa-aamu ennen laittautumista

Lauantai aamuna heräilin klo 08 aikaan, muut lähtivät aamupalalle ja mä jäin nauttimaan mun omasta herkkuaamupalasta. Luvassa oli pastaa, meetwurstia, suolaa sekä öljyä. Niin tietenkin glutamiinia unohtamatta. Aamulla sain nauttia 2dl nestettä. Seuraavallakin aterialla olisi ollut 2dl nestettä mutta Harri sanoi että jos pystyn olemaan ilman kisaan asti niin ei tarvitse juoda sitä.

Täytyy kyllä sanoa että olin yllättynyt siitä miten kevyesti sain vedeltyä tuon aamupalan huiviin!

Ysäväni Lotta Custom Curlsista Hyvinkäältä saapuikin sitten melko pian aamupalan syötyäni hotellille ja alettiin tekemään kisalookkia. Aikataulu oli perjaatteessa melko tiukka sillä meillä oli huoneen luovutus klo 12. Yritettiin perjantai-iltana saada vielä pidennettyä aikaa mutta kisojen takia hotelli oli niin täyteen buukattu että pidennys ei onnistunut. No jälkeenpäin kun mietin niin kaikki sujui lopulta melko jouhevasti.

Hotellilta kisalookki valmiina

Mun täytyy nyt kyllä vielä edelleen ylistää Lotan silmää ja ammattitaitoa. Mun kisalookki oli todellakin priimaa ja juuri mun näköinen. Lookki näytti myös erittäin hyvältä lavalla ja olen saanut todella paljon palautetta kuinka loistavalta näytin! Kiitos vielä Lotalle <3 ja antaa kuvien puhua puolestaan!

Laittautumisen jälkeen meillä oli muutama tunti odottelua. Yritettiin rentoutua hotellin aulassa ja äiti piti mulle juttuseuraa ettei fiilis päässyt ihan lössähtämään. Yllättävän nopeasti se muutama tunti siinä hurahti. Klo 15 aikaan oli aika siirtyä takahuoneeseen valmistautumaan lavalle menoon, klo 16 alkoi Bodyfitness-luokat

Jännää,kohta se on menoa!

Valmistautuminen takahuoneessa oli melko hektistä. Sanotaanko nyt näin että ei siinä paljoa kerennyt latailemaan itseään kisaa varten. Mutta toisaalta mulla oli melko skarppi olo kuitenkin melkeinpä koko päivän enkä oikeastaan kaivannut lepohetkeä. Sitäpaitsi enhän mä olisi voinut alkaa mitään makailemaan hienon kampauksen kanssa ;). Nestettä olin juonut viimeksi aamulla mutta en silti kokenut että olisi janottanut, suu pysyi myös hyvin kosteana. 

Huolto pelasi hyvin; Bikinit liimattiin kiinni ja öljyt taputeltiin pintaan, kiitos Fitfarmin huoltotiimille :) Vähän kerkesin kuminauhalla pumppailemaan, mutta melko vähäiseksi se jäi ajan ja tilan puutteesta.

Melko pian sitä oltiinkin sitten jo jonossa odottamassa lavalle pääsyä. Fiilis oli melko jännittynyt, mutta positiivisesti kuitenkin. Siinä seistiin sitten jonossa etkä yhtään tiennyt mitä oven takana odottaa....

Eliminaatiokierroksella mut kutsuttiin uudestaan eteen näiden daamien kanssa

Se fiilis kun astelit lavalle! Huh! Ei tarvinnut miettiä että tuleeko sitä hymyä vai ei. Hymyilytti niin että ylähuuli kramppasi! Olo lavalla tuntui luontevalta vaikka ensimmäisellä kierroksella jännittikin vähän enemmän. Eliminaatiokierroksella meitä daameja oli melko monta ja joutui kyllä olemaan rivissä tarkkana ettei jää toisten varjoon. Kierros oli melko nopeaan ohi ja sitten vain takahuoneeseen odottaamaan että pääseekö sitä toiselle kierrokselle. Eliminaatiosta valittiin siis 15 parasta seuraavalle kierrokselle. Tietojeni mukaan meitä taisi olla nyt se 28 (?) ensimmäisellä kierroksella.

Kuvat: wanna.kuvat.fi KIITOS!

Ja niinhän siinä sitten vielä kävi että pääsin eliminaatiokierrokselta jatkoon! En meinannut korviani uskoa, siis oikeasti... Fiilis oli ihan huippu! Näin kovatasoisessa sarjassa pääsin vielä eliminaatiokierrokselta jatkoon! Ja mun ekat kisat vielä!  

Toisella kierroksella lavalla olo oli vielä rennompaa ja olen todella yllättynyt että pystyin oikeasti niin hyvin olemaan läsnä. Otin kontaktia tuomareihin sekä pystyin seuraamaan yleisöäkin. Kannustushuudot kuuluivat yleisöstä ja ne nostattivat hymyä vielä enemmän! Kaiken muun muistan lavalta paitsi sen että mitä musiikkia taustalla soi.

Pääsin toisella kierroksella viimeiseen vertailuun mitä ihan osasinkin odottaan. Toisaalta ajattelin lavalla että mun tavoitteet oli jo täyttyneet siinä kun pääsin eliminaatiosta jatkoon. 

Ja niinhän siinä sitten kävi että en selvinnyt Jyväskylästä 10 parhaan joukkoon ja näin ollen myöskin Lahteen lähtö oli näiltä osin poissa pelistä...

Kuvat: pakkotoisto.com

Kisojen jälkeen mulla oli heti ensimmäinen ajatus että en lähde Ouluun, kisat oli nyt tälle vuotta tässä. Keskustelua käytiin läheisten kanssa ravintolassa että kannattaako lähteä vai ei, puhuttiin että nukun yön yli ja päätän sitten. Oikeasti olin jo päättänyt heti että en lähde. 

Launtai-iltana käytiin syömässä Jyväskylässä American dinerissä ja olihan mulla oma jemmapussi pöydän alla. Yllättävän paljon jaksoin syödä siihen nähden että olin ollut 24 viikkoa dieetillä. On tää mun kroppa ihmeellinen!

Sunnuntaina viestittelin heti aamupäivästä Harrin kanssa fiiliksiä, kerroin oman mielipiteen Ouluun lädöstä. Harri oli samoilla linjoilla, nyt ei kannata lähteä Ouluun. Sain palautetta että; lookki oli nappiin, esiintyminen hyvää sekä värit hyvät, ainoastaan tarvitaan sitä lihasta lissää ja sitä ei viikossa saa niin että olisi kannattanut Ouluun lähteä. Myöskin oli ihan käytännön syitä miksi lähteminen olisi ollut todella haastavaa ja mietin että onko se oikesti sen rahanmenon arvoista. Ja voin kyllä suoraan sanoa että olin todella väsynyt tämän rutistuksen jälkeen. 

Mutta pitää olla itselle armollinen; tämä oli eka offi ja eka dieetti, pudotettuja kiloja reilu 15! Olen todella tyytyväinen suoritukseeni ja ens kerralla eri kunnossa lavalla ;)

Tämän viikon olen pitänyt breikkiä fitnesskuplasta ja viettänyt aikaa tallilla ja ratsastanut joka päivä! Tänään kävin ensimmäistä kertaa salilla kisojen jälkeen, maltillista pumppailua. Ensi viikolla aletaan sitten tositoimiin uuden treeniohjelman kanssa! Treenitavoitteet ja tavoitteet kisoista (kyllä, aion kisata uudestaankin) ovat melko selkeät omassa päässä mutta niistä myöhemmin sitten lisää... Tarkoitus olisi myös tänne blogiin avata tarkemmin että miten se dieetti mulla sujui; mkä oli helppoa ja mitkä olivat mahdolliset kompastuskivet! 

Kiitos Aki että jaksoit tukea ja auttaa koko dieetin ajan! Kiitos vanhemmat että mahdollistitte tämän kokemuksen ja tuitte monin tavoin! Kiitos ystävät ja työkaverit ymmärryksestä ja kärsivällisyydestä!  Kiitos Defen hoitajille! Kiitos Lotta lookista! Kiitos Pinkkiheidi aivan mahtavista bikineistä! Kiitos Toni ja Sporttimekka lisäravinteista sekä neuvoista!  Kiitos Fitfarm ja Harri valmennuksesta!

Onko nyt oikeesti dieettiviikko 24?

Näinhän tässä kävi että tänne blogin ääreen kerkesin vasta nyt. Aletaan olla siis jännän äärellä, maanantaina starttasi mulla 24 dieettiviikko eli viimeinen ennen Jyväskylää. Loma töistä mulla alkoi eilen joten loppuviikon saakin sitten keskittyä vain prinsessatouhuihin ja ajatukset kohti lauantaita!

Jos tässä ensin palaisi viime viikkojen fiiliksiin. Ylläolevaan kuvaan viitaten on allekirjoittaneen unet olleet hyvin vähäisiä viime viikkoina. Kroppa ja mieli alkaa olla väsynyt joka ilmenee mulla näköjään unettomuutena. Vaikka kuinka iltaisin väsyttää niin ei vain meinaa unta riittää. Olenkin jo jonkin aikaa käyttänyt melko usein iltaisin melatoniineja sillä Harri on moneen kertaan painottanut unen tarvetta. Olen kyllä niiden avulla saanut nukahdettua melko hyvin mutta keskellä yötä heräily aiheutti pientä ahdistusta.  Pohdin tuossa juuri että viime viikolla kun olin 8 päivää putkeen töissä niin nukuin niistä öistä yhtenä täydet 6 tuntia. Toisaalta vaikka yöunet ovat olleet vähäisiä niin ihmeen hyvin sitä on jaksanut kuitenkin. 

Tankkauspäivän masu

Tosiaan kun viimeksi kirjoittelin niin aerobista tuli lisää jonkin verran ja sen on kyllä huomannut. Kävin syyskuun alussa myöskin jälleen näytillä Tampereella ja silloin tuli intervalleihin vielä muutoksia. Eli syyskuun ajan olen tässä tehnyt 5 aamulenkki, 2 iltalenkkiä sekä joka salitreenin jälkeen kivoja pikku vetoja... Jep todella kivoja :D Ohjeeksi tuli siis joka treenin jälkeen tehdä spinning pyörällä 15 min niin että 20sek veto ja 40sek palautus, siitä sitten vielä 10 minuutiksi crossarin selkään. No lopussa kiitos seisoo kun rasva tirisee!

Ruokaohjeet pysyi saman tänne viimeistelyviikolle asti. Sain vielä yhden tankkauksen edellisviikon perjantaille jolla sitten porskuteltiin tälle viikolle asti! Loppuakohden huomaa että kroppa on ollut kauan ilman hiilaria. Nälkä tulee todella nopeasti vaikka vatsa perjaatteessa täyttyykin ruokamäärästä. Tai ei nyt varsinaisesti nälkä, vaikea selittää jos ei ole itse kokenut...

No mites ne fiilikset noin niinkun muuten... No melko vaihtelevaa on ollut. Olen tässä viime päivinä miettinyt ja keskustellut muiden kanssa että miten tämä oma pää on oikein kestänyt tätä dieettiä?  Pitkin dieettiä olo on ollut mielessä melko vahva ja luottavainen. Tietysti mielialan vaihteluita on ollut ja luonteeltaan kun on ulospäinsuuntautunut niin se on näkynyt. Reilu viikko sitten kuitenkin koin vihdoin sen totaalisen romahduksen. Oli sunnuntaipäivä ja olin ollut aamun töissä josta suuntasin suoraan vanhempien luokse syömään. Ajomatkalla sinne omat ajatukset olivat todella väsyneet ja negatiiviset, mielessä pyöri vain että kunpa tää dieetti jo loppuis ja voi kun en pääsis enää mihinkään jatkoon Jyväskylästä. Toivoin siis todella että koko touhu olisi ohi, niin väsynyt olin silloin koko touhuun. 

Päästyäni perille multa kysyttiin että miten on nyt mennyt? Sitten ei voinut vaan enää pidätellä vaan piti todeta että "nyt on sellanen fiilis että en enää jaksa" ja itkuhan siinä tuli. Onneksi olin vanhempien luona ja sain tukea ja kannustusta mutta melkoisen down-fiilis oli sen päivän!

Sunnuntain masenteluiden jälkeen maanantai aamun kuntokuva

Vaikkakin olen luonteeltani ulospäinsuuntautunut ja avoin niin on joitain tunteita/asioita mitä käsittelen vain omassa päässä. Olen myös erittäin tiukka itselleni sekä usein on vaikea antaa löysää. Kokiessani noita luovuttamisen fiiliksiä koin myös että olisin jotenkin pettänyt itseni kun koin tuollaisia ajatuksia. Onneksi kuitenkin mulla on hyvä tukiverkosto ja onneksi tuli tuo purkaus lopulta että sain kannustusta joka sai omat ajatukset selkiytymään. Nyt tämän jälkeen kun joku on kysynyt että miten sulla menee nyt, niin olen sanonut ihan suoraan että nyt alkaa olemaan jo melko rankkaa.  Ei tarvitse näyttää että kaikki tämä olisi helppoa ja hienoa, tai että olisin jotenkin huonompi jos sanon että on rankkaa.

Kaikki tää kova työ alkaa näkyä!

Tästä aasinsiltana seuraavaan asiaan. Miten psyyke ja mieli kestää tätä dieettiä? Miten se pää pysyy kasassa dieetin jälkeen ? Näitä kahta kysymystä multa on kysytty eräänkin kerran. Äidin sanat kannustaa mua eteenpäin "Sä suoritat kilpaurheilijan dieettiä sekä käyt siinä samalla normaalisti vuorotöissä, se on jo aikamoinen saavutus". Niinpä! Siis oikeesti... Mä luotan mun päähän ja mieleen. Jokaisella on vaikeita ja hyviä hetkiä, kaiken a ja o on dieetillä se että sulla on hyvä tukiverkosto johon voi turvautua ja mistä saa kannustusta heikkona hetkenä! 

Siitä, että miten mieli reagoi ja toimii dieetin jälkeen, en tiedä vielä mitään omalla kohdallani. Tässäkin asiassa kuitenkin luotan omaan päähäni ja mieleen sekä siihen että mulla on se valmentaja sekä verkosto mikä auttaa dieetiltä palautumisesta. On mulle muutaman kerran sanottu "ettet nyt vaan saa mitään syömishäiriötä sitten ton dieetin jälkeen". 

Viime viikkoina mulla on tullut myös epävarmuuden tunteia omaa kuntoa kohtaan. Itsensä vertailu muihin kilpailijoihinhan on kaikista pahin virhe mutta uskon että moni kisaaja siihen sortuu. Myöskään en näe itseäni tällä hetkellä sellaisena miten muut minut näkevät. Tällä hetkellä painan 57,6kg, en edes muista millon viimeksi olen painanut näin vähän . Silti en koe olevani tämän kokoinen vaikka olenkin melko olematon. Toisaalta kiristynyt kunto on tuonut lihaksia enemmän näkyviin ja alan nähdä sen kaiken työn tuloksen mitä olen näinä vuosina tehnyt!

Eilisen aamun kunto! Ja puuroa!!

Viimeistelyviikko mun osalta alkoi tiistaina! Sain ohjeet jo viime viikolla joten kerkesi rauhassa vähän tutustua niihin sekä hankkia kaikkea tarpeellista. Viikonloppuna olin Tampereella tiimipäivillä sekä fitnesspäivillä. Harri katsoi kunnon siellä ja sain luvan tiistaina aloittaa tankkauksen ohjeen mukaan! Fitnesspäivillä myöskin poseerailtiin melko paljon sekä korkkasin kenraaliharjoituksessa mun kisabikinit! Voin kertoo että oli melko jännää keikistellä siinä isojen herrojen edessä... Siitä kun selvis niin Jyväskylässä esiintymisen pitäis olla melko helppoa! 

Kroppa on hyvin ottanut tankkausta vastaan. Lihakset imee kaiken kun pesusieni eikä ole pakissa tuntuntu minkäänlaista turvotusta vielä, toimii siis!

Melko hienot, sanoisinko!

Huh, tässä oli viime viikkojen fiiliksiä! Nyt tää likka keskittää kaiken lopun energian kisafiilistelyyn ja prinsessahommiin! Jyväskylässä sit loistetaan lavalla!

3 weeks out!

Tosiaankin se olis tänään tasan 3 weeks out Jyväskylän karsintoihin! Dieetti on edennyt elokuun tasaisesti kuin junan vessa. Ainakin kroppa on toiminut vaikka pää se meinaa edelleen välillä temppuilla. Sitä niin sokaistuu sille omalle peilikuvalle kun sitä päivittäin katselee... Siltikin voisin väittää että mun dieetti on mennyt tosi hyvin, en kuitenkaan niin paljoa ole valittanut mitä olisi voinut (ainakaan valmentajalle :D) ja olen tehnyt ohjeiden mukaan. Ja tietysti saavutettu kunto kertoo sen mitä sitä on oikeasti tullut tehtyä!

Vas. kuva huhtikuulta ja oikea 20.8. On siinä muutama kilo lähtenyt!

Valmentajaa on tullut käytyä tapaamassa melko säännöllisesti Tampereella. Tässä kohtaa huomaan ja tajuan sen miten tärkeää on käydä fyysisesti siellä näytillä eikä vain laittaa kuvia. Itse uskon parhaiten siihen palautteeseen kun sen saa kasvotusten ja oikeastihan parhaiten sen kunnon näkee livenä. Keskimäärin olen viikon välein käynyt Tampereella paitsi nyt oli hieman pidempi tauko työvuorojen takia. Ja voi kyllä siinä pää oli kovilla.... Laitoin kuntokuvat ja vastauksen että hyvältä  näyttää ja tankataan jos paino on x määrä x päivänä. No paino ei ollut näin joten en tankannut... No jälkeenpäin todettu että hyvä etten tankannut x päivänä ja sain viikolla sitten kuitenkin tankkauksen!

Focus

No eilen kävin taas näytillä tämän "pidemmän" tauon jälkeen. Olo oli itsellä että voi on vähän turvonnut olo, tai oikeastaan vaikea määritellä edes sitä oloa. Kunnon näytettyä valmentajalle sain komenttia että "sä oot ihan tyhjä" ja niin se kai kuuluukin tässä vaiheessa. Kunto on siis edennyt niin kuin sen kuuluukin ja kroppa mennyt hyvin kasaan. Nyt ollaan kuulema sitten siinä vaiheessa ettei painoa tarvitse enää vahdata. Kyselin myöskin mun nahkan kohtaloa, meneekö se kasaan vai tarviiko kikkailla jotain vai mitä. Ei tarvitse kuulema yhtään huolehtia, mun iho on sen verran elastinen eikä ole esim. raskausarpia tai roiku löysää nahkaa, etteikö se siitä kiristyisi.

No painosta sen verran... Se on heitellyt tässä elokuun aikana 61,5-60,3 kg välillä. Eilen tsekkiin mennessäni se oli taas tuon 60,3kg. No tänään aamulla vaaka näytti 59,8kg ! Eli alle 60kg ollaan!

Noniin takaisin eiliseen. Sain viikonlopulle taas tankkauksen. Tämä taitaa itseasiassa olla viime kirjoittelun jälkeen 3 tankkaus. Mun tankkaukset on mielestäni ollut maltillisia; riisikakkua, puuroa, banaania yms., ja melko pienissä määrin kuitenkin. Olen välillä kateellisena katsonut kun toiset saa syödä pullaa tms. mutta olen sitten tyytynyt tähän ja todennut että tämä on mulle paras! Nyt viikonlopun tankkaukseen tulee se ero että ei ole ollenkaan riisikakkua vaan ne on sitten korvattu puurolla ja banaanilla. Musta tuntuu että ne keräävät ihan mahdottomasti ilmaa mahaan ja iltaisin on melko tuskainen olo tankkauspäivänä. Kokeillaan nyt sunnuntai näillä ja katsotaan miten käy...

Posing

Eilen kävin myös ihanaisen Sirpan kanssa viimeistelemässä vielä poseerauksia. Myöskin IFBB- liiton sääntömuutoksen myötä T-kävelyä ei enää ole vaan Lahdessa sen tilalla tulee olemaan ns. "laatikkokäännökset". Jyväskylässähän ei ole muuta kun anatomisten asentojen esittely, myöskin finaalissa. Itsestä tuntui ainakin eilen laatikkokäännöksiä harjoitelessa että se taitaa olla parempi vaihtoehto T-kävelyn sijaan. Onneksi oma fyysiikka on sen verran tasainen ja harmooninen niin ei tarvitse pahemmin kikkailla että saa parhaat puolet esiin. Sirpa oli jälleen ihanan kannustava ja sain roimasti itsevarmuutta omaan kuntoon ja tasoon nähden! Nyt voi varmoin mielin poseerata Jyväskylässä!

Mun kesämies <3

Sain myöskin eilen päivitystä dieettiin millä mennään sitten seuraava viikko. Kerroin Harrille että aamuaerobiset ei "tunnu missään" kun ei siinä lenkillä tarvi paljon miettiä mitään tai keskittyä. Salitreeni taas tuntuu tällä hetkellä todella raskaalta ja haastavalta. Lähinnä sen takia että siellä salin puolella se keskittyminen pitää olla 110% että saa edes tuntumaa johonkin ja ettei saa itseään rikki. Aamutreenit sujuu parhaiten kun on vielä energiaa mutta esim. työpäivän jälkeen se on melko haasteellista. 

No katsoessani uutta päivitystä niin sieltä pompsahti hyvin esiin; AEROBINEN :D Jep, 5 aamulenkkiä, 2 iltalenkkiä ja intervalli aina salitreenin jälkeen. Mä kuulema toivoin sitä aerobista.. Hehe, jep jep.. Ei vaan, kyllä mä tästä selviän, olenhan mä selvinnyt tähänkin asti. Nyt vaan alkaa olla se vaihe että keskittyminen ja huomio on 110% vain ja ainoastaan omassa tekemisessä ja dieetissä. Ilmoitin että nyt en enää ratsasta etten ole ihan loppuun palanut kisoissa. Onneksi on hepalla hyvät hoitajat niin ei tarvitse siitä stressata! Näillä mennään tankkauksen kanssa ensi viikkoon ja katsotaan mitä se kunto silloin näyttää!

Photoshoot

Tosiaan kun tuossa aiemmin olin harmitellut sitä että en saanut x päivänä tankkausta ja mikä oli sitten lopulta hyvä... Nimittäin viime sunnuntaina oli the kuvauspäivä! Tomi Rehell saapui kuvailemaan allekirjoittanutta ja paikaksi valikoitui lopulta sitten talli missä Defe asuu. Kuvia otettiin pelolla sekä maneesissa! Kyllä, maneesissa... Tomi itse ehdotti maneesia ja hienoja kuvia siellä saikin. Laitetaan tähän näytille nyt muutamia otoksia!

Itse olen todella tyytyväinen lopptulokseen ja kuvaajana Tomi oli todella ammattitaitoinen. Todella tälläinen kokemattomampi kuvattava sai apuja ja ohjeita asentojen yms suhteen! 

Viikko taas mennään näillä ja katsotaan kuntoa sitten taas. Yritän vielä päivitellä fiilikset ennen kisoja, kisaviikolla olen keskiviikosta alkaen lomalla joten silloin varmasti sitten viimeistään! Tsemppiä muillekkin dieettiläisille ja lavalla nähdään!